Tiedotearkisto:
Julkaisuaika oli 20.12.2019 - 19.1.2020
Ammatillisen koulutuksen järjestäjien luottamus tulevaisuuden näkymiin vahvistunut
Ammatillisen koulutuksen järjestäjät arvioivat nyt tulevaisuuden näkymänsä myönteisempänä kuin viisi vuotta sitten. Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry:n toteuttama ammattiosaamisen barometri kuvaa koulutuksen järjestäjien näkemyksiä meneillään olevista muutoksista ja ammatillisen koulutuksen tulevaisuudesta.
Keskeisinä syinä positiivisiin tulevaisuudennäkymiin ovat vuoden 2018 alussa voimaan tullut ammatillisen koulutuksen uudistus ja Suomen talouden suotuisa kehitys. Ammatillinen koulutus on keskeisessä roolissa työllisyysasteen nostamiselle asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa, ja Antti Rinteen hallitus onkin luvannut kasvattaa ammatillisen koulutuksen rahoitusta.
- Uudistus antaa aiempaa paremmat mahdollisuudet vastata yhä moninaisempiin työelämä- ja opiskelija-asiakkaiden tarpeisiin, sanoo johtava asiantuntija Satu Ågren Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKEsta.
- Uudistus on ollut hyvä. Se on mahdollistanut tiiviimmän yhteistyön työelämän kanssa, minkä ansiosta ammatillinen koulutus pystyy vastaamaan aidosti työelämän ja alueen tarpeisiin, sanoo Lapin koulutuskeskus REDUn rehtori Taisto Arkko.
Suurin osa rahoituksesta on kuitenkin kertaluonteista ja useisiin hakuihin perustuvaa. Perusrahoitusta tulisi kasvattaa tuntuvasti, sillä lisärahoitus ei riitä kattamaan yleisestä kustannustason noususta aiheutuvia menoja ja koulutuksen järjestäjien velvoitteita. Esimerkiksi yksilöllisten opintopolkujen laatiminen opiskelijalle vaatii enemmän resursseja kuin ryhmämuotoinen opetus. Monella järjestäjällä on myös toimitilojen korjaus- ja uudisrakentamistarpeita.
- Tämä tarkoittaa, että koulutuksen järjestäjien taloudellinen epävarmuus jatkuu myös tulevina vuosina, toteaa Ågren AMKE ry:stä.
Rahoitusjärjestelmän toimivuus arvioitava
Koulutuksen järjestäjät pitävät uutta, kokonaisuudessaan vuonna 2022 voimaan tulevaa rahoitusjärjestelmää perusperiaatteiltaan hyvänä. Parhaiten rahoitusmallin katsotaan tehostavan opintojen suorittamista ja koulutuksen toteuttamista työelämän kysyntää vastaavaksi.
Ågrenin mukaan rahoitusjärjestelmän ennakoimattomuus kuitenkin hankaloittaa toiminnan pitkäjänteistä kehittämistä.
- Me täällä Lapissa olemme olleet rahoituksen osalta sellaisessa kohderyhmässä, että aiempien rahoitusleikkauksien vaikutukset näkyvät meillä vielä vuosia. Täällä pitkien etäisyyksien maakunnassa olemme aivan erilaisten haasteiden äärellä kuin Ruuhka-Suomessa. Maakunta on harvaan asuttu ja työpaikat ovat pieniä ja etäällä toisistaan. Tämä aiheuttaa meille enemmän kustannuksia, ja tätä ei rahoituksen jakamisessa mielestäni riittävästi huomioida, Arkko kertoo.
- Uusi rahoitusjärjestelmä on kuitenkin perusperiaatteiltaan hyvä. Uudessa järjestelmässä mitataan myös suorituksia, vaikutuksia ja aikaansaannoksia. Enää ei tarkastella ainoastaan läsnäolevien opiskelijoiden määrää. Uudistus ohjaa toimintaamme tulosorientoituneempaan ja tavoitteellisempaan suuntaan.
Uudella rahoitusjärjestelmällä pyritään vaikuttamaan työllistymiseen ja/tai jatko-opintoihin siirtymiseen. Barometrin mukaan yhteistyö ammattikorkeakoulujen kanssa tiivistyy jatkossa, mikä näkyy muun maussa väylä-opintojen kehittämisessä. Väylä-opintojen avulla tähdätään jo ammatillisen koulutuksen aikana opiskelupaikkaan ammattikorkeakoulussa.
- Meillä on ollut syksystä 2018 lähtien melkein 20 opiskelijaa suorittamassa väylä-opintoja. Eniten väylä-opiskelijoita on tällä hetkellä liiketoiminnassa, metsäalalla, matkailussa sekä tekniikan aloilla, kertoo Lapin koulutuskeskus REDUn pedagoginen päällikkö Riitta Karusaari.
- Myös muilta osin olemme vahvistaneet yhteistyötä ammattikorkeakoulun kanssa ja pyrkineet tiivistämään eri aloilla tapahtuvaa yhteistyötä. Yhteistyötä suunnitellaan elinkeinon tarpeista nousevina kokonaisuuksina, Karusaari sanoo.
Jatkuva oppiminen luo kysyntää
Ammatillinen koulutus on keskeisessä roolissa, kun ratkaistaan muun muassa väestön ikääntymisestä, teknologisesta kehityksestä sekä työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaannosta aiheutuvia osaaja- ja osaamistarpeita. Jatkuvan oppimisen tarve kasvaa ja luo kysyntää uudenlaisille koulutustuotteille ja -palveluille. Koulutuksen järjestäjistä 84 prosenttia arvioi, että tutkinnon osaan tai osiin johtavan koulutuksen osuus kasvaa lähivuosina.
- Väestön ikääntyminen ja syntyvyyden lasku Lapissa aiheuttavat meille tilanteen, että nuoria on entistä vähemmän. Jatkuva oppimisen tarve ja aikuisväestön osaamisen ylläpito ja kehittämisen tarve kasvavat kuitenkin koko ajan. Työvoiman kysyntä ja tarjonta ei tahdo Lapissa kohdata. Nyt voimme työvoimakoulutuksen avulla kuitenkin reagoida tarpeisiin eri aloilla ja paikkakunnilla, ja ollaan onnistuttu siinä hyvin. Uusi ammatillinen koulutus tarjoaa monia keinoja räätälöidä ratkaisuja, Taisto Arkko pohtii.
Koulutuksen järjestäjät odottavat barometrin mukaan työelämäyhteistyön vahvistuvan ja monipuolistuvan monin tavoin. Useampi kuin kolme neljästä arvioi oppisopimuksen sekä kumppanuussopimusten merkityksen työelämäyhteistyössä kasvavan. Myös REDUssa työelämän kanssa tehtävä yhteistyö on tiivistynyt ja monipuolistunut, mistä kertoo vaikkapa useiden uusien kumppanuussopimuksien määrä.
- Lyhyet, etenkin kesäajalle tehtävät oppisopimukset ovat mahdollistaneet sen, että pienet yritykset pystyvät solmimaan helpommin oppisopimuksia. Oppisopimusten määrä onkin kasvanut merkittävästi uudistuksen jälkeen. Etenkin 15-17 -vuotiaiden oppisopimukset ovat lisääntyneet huimasti, asiakkuusvastaava Anne Puroaho REDUsta kertoo.
Tiedot käyvät ilmi AMKEn toteuttamasta Ammattiosaamisen barometristä, johon vastasi elo-syyskuussa 69 ammatillisen koulutuksen järjestäjää. AMKEn 84 jäsentä kouluttaa 96 prosenttia ammattiin opiskelevista nuorista ja aikuisista.
https://www.amke.fi/ajankohtaista/uutiset/uutinen/barometri-ammatillisen-koulutuksen-jarjestajien-luottamus-tulevaisuuden-nakymiin-vahvistunut.html
Kirjoittanut Henna Jokinen
Julkaistu 20.12.2019