Tiedotearkisto:
Julkaisuaika oli 17.11.2015 - 17.12.2015
TOP-laaja päättyy - tulevaisuuden työelämä on koulutukselle haaste
Laajennetun työssäoppiminen –hanke – TOP-laaja - päättyy vuoden 2015 lopussa. Marraskuun alussa vietettiin hankkeen päätösseminaaria Toripuistikon auditoriossa. Seminaarissa käytiin läpi paitsi hankkeen vaiheita ja sen tuloksia myös sitä, millaisia haasteita tulevaisuuden työelämä asettaa koulutukselle.
Työelämän näkymiä murrosajan Suomessa luotasi tulevaisuustutkija Ilkka Halava.
TOP-laaja otti ensiaskeleensa 2008. Sen tavoitteena on ollut edistää työssäoppimisen laajempaa ja monipuolisempaa hyödyntämistä ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoiden ammattitaitojen kehittämisessä yksilölliset tarpeet ja suunnitelmat huomioiden.
Tavoitteena on lisätä ja monipuolistaa yksilöllisiä mahdollisuuksia työelämälähtöiseen ja käytännönläheiseen ammatilliseen opiskeluun, edistää ammatilliseen koulutukseen hakeutumista, työelämän edellyttämän ammattitaidon saavuttamista, edesauttaa ammatillisten perustutkintojen suorittamista sekä tukea siirtymistä ammatillisesta koulutuksesta työelämään.
TOP-laaja on tuottanut uusia testattuja toimintamalleja ja -tapoja laajamittaiseen työssäoppimiseen. Ryhmätasolla ajateltuna työssäoppimisen määrä on lisääntynyt, opiskeluaika on muuttunut työvaltaisemmaksi, ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat on suoritettu työssäoppimisen aikana ja eri opiskelijaryhmiä on voitu yhdistää. Yksittäinen opiskelija taas on hyötynyt mm. hankkeen rakentamista yksilöllisistä opintopoluista. Tärkeässä asemassa on ollut myös työelämäyhteistyön, ohjauksen ja oppimisympäristöjen kehittäminen ja alueelliseen tarpeisiin vastaaminen.
Hankkeen päättyessä tärkeinä tehtävinä on edelleen työnantajayhteistyön vahvistaminen sekä alakohtainen verkostoituminen koulutuksen järjestäjien kesken, opettajien työelämäosaamisen parantaminen ja työpaikkaohjaajien koulutusmallin luominen.
TOP-laaja apuna tutkintouudistuksessa
TOP-laaja on ollut aikaansa edellä ajatellen syksyllä voimaan astunutta ammatillisten perustutkintojen tutkintouudistusta. Työelämälähtöisyys on tuon uudistuksen tärkein kulmakivi. Muutos on suuri varsinkin koulutuksen järjestäjille, oppilaitoksille ja opettajille.
- Koska rahavarat vähenevät ja työpaikalla tapahtuva oppiminen samalla lisääntyy, on myös ammatillisen koulutuksen muututtava, tiivistää Lapin ammattiopiston rehtori Taisto Arkko.
- Koulutuksen ja elinkeinon on löydettävä tapa, jolla tässä muutoksessa molemmat – ja ennen kaikkea opiskelija – voittavat.
Arkon mukaan ammatillisessa koulutuksessa on nyt jopa 360 tutkintoa. Tätä skaalaa on tulevaisuudessa yksinkertaistettava ja rajattava.
- Toimintaympäristö muuttuu yhä nopeammin ja näkyy monella tavalla. Elinkeinoelämän haasteet on otettava nopeammin ja joustavammin vastaan. Nyt me tarjoamme koulutusta työelämälle, mutta meidän on siirryttävä tästä tarjontalähtöisyydestä kysyntälähtöiseen koulutukseen.
Arkon mukaan myös massakoulutusten aika on ohi ja yksilöllisyys tulee näkymään koulutuksessa yhä vahvemmin. Toimintamallit on hänen mukaansa muutettava.
-Se on meidän kuitenkin tehtävä itse, kukaan ei tule sitä sanomaan. Emme kuitenkaan lähde nollasta, vaan meidän valmiutemme ovat hyvät. Asenne ratkaisee. Jos tahdotaan, niin onnistutaan, sanoo Arkko.
Mitä tuo tulevaisuus?
Seminaarin ehkä kiinnostavin asiantuntija oli tulevaisuustutkija Ilkka Halava. Ensimmäiseksi hän halusi teroittaa, etteivät nykyiset turvalliset ammatit ole tulevaisuudessa suinkaan turvattuja. Päinvastoin esimerkiksi lääkärin, professorin tai lakimiehen työt käyvät entistä vähäisemmäksi teknologian ja digitalisaation edetessä. Vaikka tämä kehitys vie mennessään paljon suorittavaa työtä, lisää se kuitenkin ihmisen tekemän, arvoa tuottavan työn merkitystä.
- Vuonna 2030 Ei puhuta työstä, vaan arvon tuottamisesta. Tehokkuus lisääntyy, työnteko vähenee, tiivistää Halava.
Halava muistuttaa, että palkansaajayhteiskunta, jossa on palkkatyön malli, on vain muutamia vuosikymmeniä vanha malli. Hän sanoo, että tämä malli tulee väistymään ja palataan jälleen freelancer-malliin, jossa työntekijä työllistää itse itsensä. Yrittäjyys lisääntyy ja siitä tulee kiinteä osa elämää.
- Samalla kun vauvalle annetaan sosiaaliturvatunnus, olisi hänelle annettava myös Y-tunnus, pelkistää Halava.
- Me mennään kohti itseohjautuvaa yhteiskuntaa. Työntekijä on artisti, ei ratas koneistossa.
Päivän sana, digitalisaatio ja siitä johdettu sanahirviö ”digiloikka” oli esillä myös tässä seminaarissa. Halavan mukaan digitalisaatio jalostaa ja puhdistaa kohtaamisia. Ihmisen ominaisuudet nousevat yhä tärkeämpään rooliin työssä. Ne asiat työssä, jotka ovat tylsiä ja kaavamaisia siirtyvät koneen tehtäviksi. Myös ihmisten välisistä kohtaamisista tulee aidompia tämän vuoksi. Digitalisaatio poistaa hallintokuonan ja vuorovaikutustilanteet ovat silloin puhtaampia.
Halavaa harmittaa, ettei suomalainen yritysjohto useinkaan näe tulevaisuuden mahdollisuuksia innovaatioissa vaan tuijottaa niiden nykyistä käyttötarvetta. Kun Gutenberg keksi kirjapainotaidon, oli lukutaitoisten määrä olematon. Kun Bell keksi puhelimen, ei änellä ollut ketään, kenen kanssa jutella. Watt keksi hehkulampun, vaikkei voimaloita juuri ollut. Silti näissä keksinnöissä nähtiin mahdollisuus tulevaisuudessa. Silloisella aikakaudella tällaiset näyttivät mahdottomilta ja niin on nytkin monen innovaation kanssa.
Koulumaailmassa Halava näki erityistaitojen ja lahjakkuuksien vaalimisen nousevan arvokkaaksi asiaksi. Yksilöllinen oppiminen syrjäyttää massakoulutukset.
- Tasaisen kasin oppilas ei ole kovin kysytty tulevaisuudessa. Hän ei löydä paikkaansa lahjakkuuksien tapaan.
Halava myös muistuttaa, että valmistuneen opiskelu on tapahtunut maailmassa jota ei enää ole. Osaaminen ja oppiminen
Pohjoisessa on tulevaisuus
Pohjois-Suomen ELY-keskuksen strategiapäällikkö Tuija Ohtonen kertoi tilaisuudessa Pohjois-Suomen työelämän tilasta ja tulevaisuudesta. Lapin yritykset pärjäävät muuta maata paremmin nykyisessä taantumassa ja esimerkiksi matkailu on vuosi vuodelta vain kasvanut. Teollisuus, kauppa ja rakentaminen ovat edelleen suurimpia aloja Lapissa, mutta niiden rinnalle on nousemassa mm. biotalous.
- Lähivuosien mahdollisuudet ovat luonnonvaroissa ja niiden kestävässä käytössä, sekä klustereissa, joiden yhdistävä tekijä on meillä usein arktisuus. Verkostot sekä yritysten ja työvoiman pohjoinen liikkuvuus sekä digitalisoituminen ovat mahdollisuuksia pohjoisen työelämälle.
Ohtosen mukaan muutosten tahti tulee työelämässä vain kiihtymään tulevaisuudessa myös Lapissa. Työpaikkoja häviää, uusia syntyy ja elinkeinoelämä kansainvälistyy. Palkkatyön osuus tulee vähenemään ja yrittäjyyden sekä palkkatyön välimuodot lisääntyvät. Myös työvoiman osaamisen vaatimukset muuttuvat.
- Työpaikkoja syntyy erityisesti alueen vahvuuksia hyödyntäville sekä kansainvälisesti toimiville aloille. Verkostoituminen ja kansainvälistyminen ovat myös pienten yritysten mahdollisuus. Toki työpaikkoja syntyy myös suuren poistuman aloille, kuten sosiaali- ja terveysalalle sekä rakennusalalle.
Lisäksi tilaisuudessa työelämän näkymiä luotasivat Rovaniemen kaupungin ikäihmisten palvelujen palvelualuepäällikkö Johanna Lohtander, Rakennusliiton toimitsija Jarmo Alatarvas sekä Metsähallituksen luontopalvelujen suunnittelija Olli Vainio, joka muistutti digitalisaation melskeessä myös perinteisestä työstä.
- Kaikki loppuu aikanaan, mutta halonteko ei lopu koskaan, lohkaisi Vainio.
Kirjoittanut Petteri Nissinen
Julkaistu 17.11.2015