Blogi: Varmuutta, tiivistymistä, toimintatapoja vai uutta tulokulmaa?
Ehkä kaikkea sitä sopivassa suhteessa
Olen projektipäällikkönä tuonut esille, että matkani Parasta johtamista -hankkeessa on ollut mielettömän upea jo tähän asti, kun olen saanut kulkea kaikkien hankkeessa toimineiden kanssa pohtien ja tarkastellen johtamista, johtajuutta, johtamisosaamista ja asiakaskokemuksia. Tämä matkanteko on jatkunut hyvin monimuotoisena ja monipuolisena. Otan tässä toisessa blogissani esille muutamia esimerkkejä siitä, mitä olemme tehneet nyt alkuvuodesta 2020. Viime vuoden toimenpiteet nostin esille hanketiedotteessa, joka julkaistiin ennen joulua.
Olemme tavanneet erilaisilla esimieskokoonpanoilla vertaiskonsultoivalla työotteella. Olemme keskustelleet, jakaneet kokemuksia ja etsineet ratkaisuja osaamisperusteisesta pedagogisesta johtamisesta, osallistavista johtamistavoista yhteisöllisessä ja pedagogisessa johtamisessa ja työelämäyhteistyön johtamisesta.
Keskustelun kantavia teemoja minun näkökulmastani ovat olleet muun muassa luottamus, sitoutuminen, motivaatio, vuorovaikutus, perustehtävä, fokus, tavoite, arvot ja asiantuntijuus. Yhteisöllisyys, yhteisöllisyyden kehittäminen ja yhteisöllinen johtaminen ovat olleet niin ikään keskustelussa keskiössä. Minä näen yhteisöllisyyden voimavarana ja kilpailuetuna organisaatioille ja yrityksille.
Yhteisöllisyyshän on Redulaisten yksi arvolupaus: ”REDUlaisina olemme yhteisöllisiä – yhdessä tekeviä ja vuorovaikutteisia. Näin edistämme luottamuksen ja kehittävän ilmapiirin syntymistä niin REDU:n sisällä, kuin asiakkaitten, kumppaneidemme ja muiden sidosryhmiemme kanssa. Kunnioitamme toistemme erilaisuutta ja kohtelemme toisiamme yhdenvertaisesti.”
Olemme keskustelleet myös arvoista ja arvojohtamisesta, REDUn arvolupauksesta olla yhdessä tekeviä, vastuullisia ja asiakaslähtöisiä. Selkeän organisaation perustehtävän ottamisesta aina työskentelyn keskiöön, miten kirkastamme tavoitetta, pelisääntöjä ja toimenpiteitä jatkuvalla toiminnan arvioinnilla ja kehittämisellä yhdessä henkilöstön kanssa. Arvioidaan toimintarakenteet aika ajoin niiden käyttökelpoisuuden näkökulmasta päivittymään, että ne palvelevat sitä tehtävää, joka työyhteisöllä on. Toiminnan muutos toimintamallia muuttamalla, miten huomenna toimimme toisella tavalla kuin tänään, mitä se käytännössä tarkoittaa ja mistä asiakkaat sen huomaavat?
Lappi-sopimuksen 2018-2021 mukaan: ”Johtamistaan ja prosessejaan ennakkoluulottomilla ratkaisuilla uudistavat työnantajat menestyvät kilpailussa osaavista tekijöistä”. Olemme keskustelleet muutoksesta ja uudistumisesta. Mikä muuttuu, mikä ei muutu? Ovatko muutokset olleet omalla paikallaan tarpeellisia, välttämättömiä vai väistämättömiä.
Miten saamme varattua enemmän aikaa yksilöiden ja ryhmien kuulemiselle ja moniäänisyyden toteutumiselle. Moniäänisyydessä äänten voimakkuus, vaimeus tai määrä ei ole ratkaisevaa yhteisöllisyyden kannalta, yhteinen ymmärrys ja sointi taas ovat. Tärkeää on, että yhteisö pystyy itse tiedostamaan, huomaamaan ja erittelemään siihen kuuluvia moninaisia ääniä. Jos ne eivät erotu toisista, vaan muodostavat äänten epäsoinnun, yhteisö ei pysty analysoimaan omaa tilaa ja näkemään erilaisia ilmaisun muotoja.
Melussa ja äänien sekasorrossa ihmiset turhautuvat helposti, ymmärtävät toistensa sanomia väärin ja jättävät kuuntelematta ja kuulematta niitä ääniä, jotka olisivat yhteisöllisyyden ja johtajuuden mahdollistamisen kannalta elintärkeitä. Olennaisia ääniä ovat asiantuntijuuden, ihmettelyn, vakuuttamisen, luovuuden, kyseenalaistamisen, hämmennyksen, sovittelun, kysymysten, keksimisen ja innostuksen äänet.
On pystyttävä hakemaan vastauksia, jotka rakentavat. Tuetaan kaikkien mukaantuloa ja mukanaoloa sekä oikeaa ajoitusta. Tuetaan sietämään vanhan ja uuden tietämyksen välisiä ristiriitoja. Kehitetään ja lisätään merkityksenantoon liittyviä toimintoja.
Jaettu johtajuus toimintamallina todetaan toimivan hyvin organisaatiossa, jossa henkilöstöllä on erilaisia taitoja ja osaamista, joista tulee yhteisöllisen johtajuuden kautta osa kokonaisuutta. Tätä kohti.
Olen päässyt mukaan ravintola-catering -, elintarvike ja puhdistuspalvelualan toimialakokoukseen. Kävimme läpi henkilöstön kanssa opiskelijapalautetta reflektoivin menetelmin. Henkilöstö näillä toimialoilla koostui opettajista, työpaikkaohjaajista, opinto-ohjaajasta, pedagogisista suunnittelijoista, asiakkuusvastaavasta ja toimialapäälliköstä Rovaniemen ja Kittilän yksiköissä, minulla täydennettynä.
Nautin siitä, kuinka asiantunteva joukko tekee työtä yhdessä ja aikaansaa todella hyviä konkreettisia tavoitteita ja toimenpide-ehdotuksia suhteessa toimialojen yhteisiin tavoitteisiin, millä keinoin tuemme yhteisten tavoitteiden saavuttamista ja perustehtävän toteuttamista taustalla olevia arvoja unohtamatta. Tehdään tulosta panostamalla toimintaan, kehitetään vanhoja toimintamalleja ja luodaan uusia, mitattavat asiat ovat tulosta jostain tekemisestä.
Kirjoittanut: Henna Poikajärvi, projektipäällikkö, Parasta johtamista -hanke
Julkaistu: 26.3.2020 8:08